Ampumahiihto

Ampumahiihdossa yhdistyvät maastohiihto ja ammunta. Tämän talviurheilulajin perinteet ovat metsästys- ja sodankäyntitaidoissa. Metsästäminen arktisissa olosuhteissa tai taisteleminen lumisessa maastossa vaativat metsästäjältä tai sotilaalta kykyä ampua tarkasti rasittavan hiihdon jälkeen.

Historia

Ampumahiihtoa muistuttanut kilpailu on käyty tiettävästi ensimmäistä kertaa norjalaisten rajavartioston sotilaiden välillä vuonna 1767. Ampumista ja hiihtoa yhdistävä laji kasvatti suosiotaan sotilaiden harjoittelumenetelmänä Skandinavian alueella. Tästä kehittyi ampumahiihtoa edeltänyt sotilaspartiohiihto, joka oli mukana talviolympialaisissa Chamonix’ssa vuonna 1924.

Varsinainen ampumahiihto syntyi Ruotsissa, jossa kilpailulenkki oli aluksi 20 kilometriä, jonka varrella ammuttiin neljällä erillisellä paikalla, joiden ampumamatkat olivat 250, 200, 150 ja 100 metriä. Näistä kolme ensimmäistä ammuttiin makuulta ja viimeinen pystystä käyttäen aseena metsästys- tai sotilaskivääriä. Myöhemmin hiihtomatkaa ja ampumaetäisyyksiä sekä käytettäviä tauluja uudistettiin vähitellen kohti nykyään käytössä olevia. Lajin kansainvälinen kattojärjestö Kansainvälinen ampumahiihtoliitto (IBU) perustettiin vuonna 1993.

Säännöt

Hiihtäminen ampumahiihdossa tapahtuu vapaalla hiihtotavalla. Aseena on käytetty vuodesta 1978 pienoiskivääriä, tällöin myös ampumamatka lyheni 150 metristä 50 metriin. Aseissa ei tarvitse käyttää varmistimia, ja niiden tähtäiminä saa käyttää vain diopteritähtäimiä. Optiset tähtäimet ovat kiellettyjä. Lippaita on jokaista ampumakertaa varten yksin, ja niihin mahtuu viisi patruunaa.

Ammunta suoritetaan makuu- ja pystyasennosta. Ampumamatka säilyy samana, mutta taulun osuma-alue on eri kokoinen. Pystyasennosta osuma-alueen halkaisija on 11,5 cm ja makuulta 4,5 cm. Puolen luodin osuma riittää kaatamaan taulun. Ohilaukauksesta kilpailijalle tuomitaan kilpailumuodosta riippuen joko sakkokierros tai sakkominuutti. Ampumapaikalla on viisi taulua, joiden ampumiseen on käytössä viisi patruunaa.

Kilpailumuodot

Aikuisten sarjoissa ampumahiihdon kilpailumuodot ovat normaalikilpailu, pikamatka, takaa-ajo, yhteislähtö, viesti, sekaviesti ja pariviesti. Normaalimatkan pituus miehillä on 20 km ja naisilla 15 km. Lähdössä kilpailijat lähetään matkaan yksitellen puolen minuutin välein. Normaalimatkan kilpailu sisältää neljä ammuntaa, vuorotellen pystystä ja makuulta. Ohilaukauksesta lisätään hiihtoaikaan yksi sakkominuutti.

Pikamatkan eli sprintin pituus miehillä on 10 km ja naisilla 7,5 km. Lähtö tapahtuu yksitellen normaalimatkan lailla. Pikamatkaan sisältyy vain kaksi ammuntaa, ensimmäinen makuulta ja toinen pystystä. Ohilaukauksesta kilpailija joutuu kiertämään 150 metrin sakkoringin.

Takaa-ajokilpailuun taas pääsee pikakilpailun 60 parasta, jotka lähetetään matkaan pikamatkalla syntyneiden aikaerojen perusteella siten, että pikamatkan voittaja lähtee ensimmäisenä, toinen toisena ja niin edelleen. Matkan pituus on miehillä 12,5 km ja naisilla 10 km.  Takaa-ajon neljästä ammunnasta ensimmäiset kaksi tapahtuvat makuulta ja seuraavat pystystä. Ohilaukauksesta kilpailija joutuu kiertämään 150 metrin sakkoringin.

Yhteislähtökilpailussa, jota kutsutaan myös massastartiksi, kaikki kilpailijat lähtevät liikkeelle yhtä aikaa. Miesten yhteislähtökilpailun pituus on 15 km ja naisten 12,5 km. Yhteislähtökilpailussa ammutaan neljä kertaa, kaksi ensimmäistä makuulta ja seuraavat kaksi pystystä. Jokaisesta ohilaukauksesta kilpailija joutuu kiertämään 150 metrin pituisen sakkoringin. Yhteislähtökilpailuun pääsee mukaan maailmancupin kokonaiskilpailussa sillä hetkellä 25 parasta kilpailijaa sekä heidän lisäkseen viisi kyseisenä kisaviikonloppuna parhaiten menestynyttä urheilijaa. Estyneiden osallistujien tapauksessa ryhmää täydennetään niin, että siihen osallistuu lopulta 30 kilpailijaa.

Viestikilpailu tapahtuu neljästä kilpailijasta koostuvien joukkueiden välillä. Ensimmäiset viestinviejät lähtevät matkaan yhteislähtönä. Vaihto tapahtuu koskettamalla seuraavaa kilpailijaa. Miesten viestiosuuden pituus on 7,5 km ja naisten 6 km. Jokainen viestinviejä käy ampumapaikalla kaksi kertaa, ensimmäinen ammunta tapahtuu makuulta ja toinen pystystä.

Sekaviestikilpailu käydään viestikilpailun tavoin, mutta joukkueessa on kaksi naista ja kaksi miestä. Naiset hiihtävät kaksi ensimmäistä osuutta ja miehet kaksi viimeistä. Hiihtomatkat ja ammuntajärjestys vastaavat viestikilpailua. Pariviestissä kilpailee nais- ja miesurheilijasta koostuvat kaksihenkinen joukkue, joista molemmat hiihtävät kaksi osuutta kiertämällä 1,5 km lenkkiä. Osuudella ammutaan kerran makuulta ja kerran pystystä.