Matti Nykänen

Matti Nykäsen nimi lienee tuttu lähes kaikille suomalaisille. Urheilusaavutuksiltaan Nykänen on yksi kautta aikain menestyneimmistä suomalaisurheilijoista. Hän voitti uransa aikana neljä olympiakultaa ja yhden hopean, yhteensä neljätoista maailmanmestaruusmitalia, joista kultamitaleja oli kuusi, sekä 22 SM-tason mitalia, joista 13 oli kultaisia. Nykänen voitti mäkihypyn maailmancupin neljä kertaa ja osakilpailuvoittoja hän keräsi yhteensä 46, joka säilyi vielä pitkään hänen uransan päättymisen jälkeen ennätyksenä. Nykänen on esiintynyt runsaasti julkisuudessa erilaisista syistä myös urheilu-uransa jälkeen. Hänestä on muun muassa kirjoitettu useita kirjoja ja tehty elokuva.

Nuoruus ja uran alku

Matti Nykänen ponnisti mäkihypyn huipulle vasta 18-vuotiaana vuonna 1981, kun hän voitti nuorten maailmanmestaruuden ja ensimmäisen SM-kultansa. Seuraavana vuonna hän voitti kultaa suurmäessä Oslon MM-kisoissa sekä pronssia joukkuemäessä. Vuonna 1983 Nykänen voitti Keski-Euroopan mäkiviikon ja kauden maailmancupin. Vuonna 1984 vuorossa olivat Sarajevon olympialaiset, joissa Nykänen voitti kultamitalin suurmäessä ja hopeamitalin normaalimäessä.

Nykänen hyppäsi vuosina 1984 ja 1985 uudet maailmanennätyspituudet 182 metriä ja 191 metriä. 1985 hän voitti lentomäen maailmanmestaruuden ja maailmancupin. MM-kisoissa hän voitti kultaa joukkuemäessä ja pronssia suurmäessä. Seuraavana vuonna Nykänen jäi ilman maailmanmestaruuksia, kun hänen saldokseen jäi MM-pronssi lentomäestä. 1987 hän saavutti maailmanmestaruuden joukkuekilpailussa ja hopeamitalin normaalimäessä.

Nykänen voitti vuonna 1988 järjestetyissä Calgaryn olympialaisissa henkilökohtaista olympiakultaa normaali- ja suurmäessä sekä kolmannen kultamitalin joukkuekilpailussa. Hän voitti myös Keski-Euroopan mäkiviikon, lentomäen MM-pronssia ja maailmancupin. Samana vuonna Nykänen valittiin toisen kerran Suomen vuoden urheilijaksi vuoden 1986 jälkeen. Vuonna 1989 järjestetyssä suomalaisille urheilutoimittajille suunnatussa äänestyksessä hänen valittiin myös Suomen koko 1980-luvun parhaaksi urheilijaksi.

Nykänen voitti MM-kultamitalin joukkuekilpailussa ja suurmäen MM-pronssin vielä vuonna 1989 Lahden MM-kisoissa. Hänen huippu-uransa voidaan kuitenkin nähdä päättyneen tähän kauteen. Raskas harjoittelu ja runsas hyppääminen olivat kuluttaneet Nykäsen selän nikamia, mikä aiheutti hänelle kipuja, joita koetettiin auttaa leikkauksilla ja lääkityksellä. Nykänen hyppäsi vielä kesällä 1992, mutta häntä ei enää valittu Suomen joukkueen edustajaksi Sapporon osakilpailuihin Japanissa. Aktiiviuransa jälkeen Nykänen palasi mäkihypyn pariin vuonna 2007 osallistuakseen veteraanikisoihin. Hän hyppäsi veteraanikisoissa vielä vuonna 2011, jolloin hän voitti MM-kultaa yli 45-vuotiaiden sarjassa.

Yksityiselämä

Matti Nykänen on esiintynyt koko uransa ajan sekä sen jälkeen lehtien otsikoissa. Nykänen on tunnettu hänen lentävistä lausahduksistaan ja usein ongelmalliseksi ajautuneesta suhteestaan alkoholin käyttämiseen. Nykäselle on langetettu rikostuomioita hallitsemattomasta juhlinnasta seuranneiden tilanteiden vuoksi. Monet hänen televisiohaastatteluissa käyttämistään lausahduksista ovat jääneet elämään ihmisten käyttöön, kuten ”ehkä otin, ehkä en”, ”jokainen tsäänssi on mahdollisuus” ja ”fifty-sixty”.

Useat Nykäsestä laaditut otsikot ovat pohjautuneet hänen myrskyiseen avioliittomaailmaansa. Nykänen nimittäin avioitui kesällä 2014 jo viidettä kertaa elämänsä aikana. Hänen kaikki neljä ensimmäistä avioliittoaan päättyivät noin kahden vuoden aikana avioliiton solmimisesta. Tosin hän uusi eron jälkeen avioliiton neljännen vaimonsa Mervi Tapolan kanssa.

Matti Nykänen aloitti pian aktiiviurheilijauransa jälkeen uuden uran laulajana. Hän julkaisi kultalevyrajan rikkoneen esikoislevynsä ”Yllätysten yö” vuonna 1992. Hänen seuraava levynsä ”Samurai” ei menestynyt edeltäjänsä veroisesti. Nykänen on kuitenkin keikkaillut runsaasti yhtyeensä kanssa ja hän on myös julkaissut silloin tällöin uusia singlejä vuonna 2006 ilmestyneen viimeisimmän studioalbuminsa jälkeen.

Nykäsestä on kirjoitettu ainakin kahdeksan kirjaa. Näistä ensimmäinen oli Antti Arven kirjoittama ”Matti Nykänen, maailman paras”, joka julkaistiin matin huippukautena 1988. Tiettävästi viimeisimmän kirjan on toimittanut Juha Jokinen vuonna 2007. Kirja sisältää koottuja tekstejä Matti Nykäseltä, ja se on nimeltään ”Missä me ollaan, ja oonko mäkin siellä: Matti Nykäsen lentäviä lauseita 2”.

Matti Nykänen